Kevyt teltta – tällainen toimii oikeasti Lapin olosuhteissa

Oletko etsimässä kevyttä telttaa vaellukselle? Lue ohjeemme, joilla vältät sudenkuopat ja löydät turvallisen teltan, josta on iloa mahdollisimman pitkäksi aikaa retkillesi.

Kevyt teltta on nykyaikaa. Modernilla kevyellä teltalla voi säästää merkittävän painolastin rinkasta, sillä teltta on usein vaeltajan painavin varuste. Nykyaikaisilla kevyillä teltoilla säästät kertaheitolla useamman kilon rinkastasi, mikä varmasti tuntuu! Kaiken lisäksi kompromissit eivät ole suuria. Annamme ohjeet myös ultrakevyen teltan valintaan. Seuraavassa läpikäyty koskee kolmen vuodenajan telttoja, ei talvea.

Tunneliteltta, kupoli, tarppi vai kevytteltta?

Yleisimmät telttatyypit ovat tunneliteltta, kupoliteltta, tarppi, ja vaellussauvojen varaan pystytettävä teltta. Tarppi tarkoittaa teltta jossa ei ole pohjaa, ja yksinkertaisimmillaan se voi olla 3×3 metrin laavukangas.

Kevyet teltat ovat usein kupolitelttoja, tarppeja ja vaellussauvojen varaan pystytettäviä kevyttelttoja eli “tarppitelttoja”.

Kevyet tunneliteltat ovat hieman harvinaisia. Niissä on usein melko pieni koko, minkä takia kevyistä tunneliteltoista tulee helposti ruumisarkkumaisia. Jos siis päädyt tällaiseen, huolehdi, että pystyt istumaan sisällä. Kevyiden tunnelitelttojen haasteista voi lukea lisää myös Kevyesti kairassa -blogista.

Kevyet kupoliteltat ovat yleisempiä. Näissä on usein ohuemmat kaaret ja kankaat kuin tavallisissa painavammissa kupoliteltoissa. Kevyiden kupoleiden hyvä puoli on niiden tuttu pystytys aloittelijallekin.

Kevyiden kupolien akilleen kantapää on niiden tuulenkestävyys, sillä ohuet kaaret ja kankaat eivät välttämättä ole paras valinta avotunturin kovaan myräkkään. Sen sijaan metsämaastossa, jossa puut antavat tuulensuojaa, kevyt kupoliteltta toimii mainiosti ja on melko tilava vaihtoehto.

Tarpeista yksi suosituimmista on pyramiditarppi. Se pystytetään vaellussauvan varaan, ja koska siinä ei ole lattiaa, käytetään erillistä maavaatetta lattiana. Pyramiditarppi on suosittu majoite Lapin olosuhteissa, sillä se on parhaimmillaan ultrakevyt.

Pyramiditarpissa on suurin osa teltan pinta-alasta matalalla, jossa tuulen nopeus on maakitkan ansiosta pienempi.  Rakenne on myös vahva perustuen vaellussauvaan keskisalkona. Näiden seikkojen ansiosta se on kevyistä majoitteista tuulenkestävämmästä päästä.

Laavukangas eli litteä tarppi on myös kevyt vaihtoehto. Se vaatii hieman enemmän osaamista solmujen ja pystyttämisen suhteen. Myös hyttysverkolle on hyvä löytyä kiinnityspiste, joka ei välttämättä ole laavukankaassa valmiiksi asennettuna. Parhaimmillaan laavukangas on metsämaastossa, jossa sen saa puihin kiinni, mutta sen voi pystyttää myös vaellussauvojen varaan. 

Kevytteltalla tarkoitetaan tässä oppaassa vaellussauvojen varaan pystytettävää telttaa. Tällaiset teltat ovat yleistyneet räjähdysmäisesti, eikä syyttä.

Kevytteltta ei tarvitse kaaria, jonka vuoksi se on hyvin kevyt. Vaellussauvoista on paljon hyötyä käveltäessä, joten ne eivät ole ylimääräistä painoa. Useimmat valitsevat nykyään kevyeksi teltaksi vaellussauvojen varaan pystytettävän teltan, ja ovat tyytyväisiä valintaansa.

Lapin eri olosuhteet – tiedä mihin lähdet

Osa Lapin retkeilyalueista on avotunturia. Avotunturissa voi olla kovempi tuuli, sillä puut eivät anna tuulensuojaa. Tämän takia teltoilta vaaditaan kovempaa tuulenkestävyyttä avotunturialueilla.

Avotunturialueita Suomen Lapissa ovat Käsivarsi (ml. Haltin reitti), Muotkatunturien alue, Pöyrisjärven pohjoisosat, Paistunturit ja Kaldoaivi. Muualla pääsee melko helposti metsäaluelle, mikäli kova tuuli yllättää. Ruotsin Lapissa tunnettuja avotunturialueita ovat esimerkiksi Abisko, Sarek ja Kebnekaise. Näissäkin käy paljon suomalaisretkeilijöitä, ja teltan on hyvä olla tuulenkestävä. 

Valitse teltta siis kohteen mukaan: Sarekiin ei kannata lähteä pelkällä laavukankaalla. Hetta-Pallaksella telttaillaan avoimessa maastossa, mutta puurajaan on helppo laskeutua myrskyn yllättäessä, ja Karhunkierroksella pärjää kaikenlaisilla teltoilla.

Useimmat valitsevat saman tien kevyen teltan, jolla pärjäävät kaikissa Suomen Lapin maastoissa, tai ainakin metsäisemmissä.

Kestääkö kevyt teltta tuulta ja sadetta?

Ensimmäisenä on hyvä aloittaa sateesta: käytännössä kaikki kaupoissa myytävät teltat pitävät vettä – yleensä jopa halvimmat markettiteltat. Tämän takia vesipilariarvojen vertailu ei ole kovinkaan hyödyllistä teltan ostajalle, vaan energia kannattaa käyttää muiden ominaisuuksien miettimiseen. Näitä ovat esimerkiksi paino ja tuulenkestävyys.

Tuulenkestävyys on toinen tärkeä asia. Kuitenkin 99% ajasta retkeilijä kohtaa korkeintaan kohtalaista tuulta, jossa useimmat teltat kestävät vallan hyvin. Kannattaa siis olla realistinen tuulenkestävyyden suhteen.

Mikä vaikuttaa teltan tuulenkestävyyteen?

Teltan tuulenkestävyyttä lisää viisi tekijää:

1. Vähän tukematonta kangaspinta-alaa
2. Matala profiili
3. Aerodynaamisuus
4. Kiinnitykset maahan
5. Kankaan (ja kaarien) kestävyys

Vähän tukematonta kangaspinta-alaa tarkoittaa sitä, että teltan tukipisteiden (kiilat, kaaret, vaellussauvat) välille levittäytyy mahdollisimman pieni kangaspinta.

Tältä kantilta huono on iso tarppi, joka on pelkästään kulmista kiinnitetty. Hyvä on mahdollisimman tiheäkaarinen kupoli- tai tunneliteltta. Tämän takia jälkimmäisiä käytetään paljon talvella, jolloin tuulet ovat kesää voimakkaampia.

Matala profiili on toinen tärkeä tuulenkestävyyttä lisäävä tekijä, sillä tuulen nopeus nousee, mitä korkeammalle maanpinnasta mennään. Tämä johtuu siitä, että maanpinnan kitka jarruttaa tuulta matalalla, jolloin telttaan ei kohdistu matalalla yhtä suurta voimaa.

Kevyistä majoitteista pyramidin mallisessa majoitteessa on yllättävän vähän pinta-alaa korkealla, minkä vuoksi se on tuulenkestävämmästä päästä. Myös kevyet tunneliteltat ovat monesti melko matalia. Liian matalaksikaan telttaa ei kannata tehdä, sillä teltassa on syytä pystyä istumaan suorassa.

Aerodynaamisuus tarkoittaa simppelisti ajateltuna sitä, että telttakankaasta mahdollisimman pieni osa on kohtisuorassa tuulta vasten, vaan mielummin jonkinlaisessa kulmassa tuulta vasten. Kansankielellä aerodynaamisuus tarkoittaa sitä, kuinka paljon teltta “ottaa tuulta”.

Aerodynaamisuus vaikuttaa tuulenkestävyyteen. Koska litteästä kankaasta on hankala tehdä pisaramaista kolmiulotteista muotoa kuten auton korissa, kannattaa ajatella, että tuulta vasten oleva kangas olisi mahdollisimman vähän kohtisuorassa tuulta vasten. Pystysuorat seinät, kuten vanhanaikaisissa harjateltoissa, ovat huonoimpia aerodynaamisuuden kannalta. Loivakulmaiset seinät vähentävät tuulen voimavektoria kankaaseen.

Kiinnitykset maahan ovat yllättävän tärkeitä. Monesti teltta romahtaa kiilan irrotessa. Hyvät kiilat ovatkin tärkeitä teltan tuulenkestävyydelle, ja kiilojen valinnalle ja käytölle kannattaakin uhrata muutama ajatus. 

Y-kiilat ovat parhaimmin pitäviä, ja niitä kannattaa käyttää kriittisissä kiinnityspisteissä, kuten kulmissa. Suosittelemme Sea to Summit Ground Control ja MSR Groundhog -kiiloja.

Kankaan ja kaarien kestävyys on viides tekijä. Teltan materiaalien on kestettävä tuulen paine. Tämä on usein keveiden kupolitelttojen akilleen kantapää, sillä kaarista on tehtävä melko heikkoja, jotta ne olisivat keveitä. Vaellussauvat sen sijaan ovat hyvin järeitä tukisalkoja. Kankaista lisää seuraavassa kappaaleessa!

Ultrakevyiden telttojen materiaalit: näin valitset oikein

Telttakankaissa kannattaa heti ensimmäseksi erottaa kaksi asiaa: itse kangas, ja sen kylläste. Esimerkiksi PU-nylon on polyuretaanilla kyllästettyä nylonia, ja silnylon silikonilla kyllästettyä nylonia. Molemmat ovat yleisiä telttamateriaaleja, mutta niillä on suuri ero.

Polyuretaani on kylläste, jota käytetään edullisissa teltoissa. Se on aluksi hyvin
vedenpitävää, mutta kylläste hajoaa pikku hiljaa, ja tekee teltasta painavan. Polyuretaani myös heikentää kankaan vahvuutta.

Silikonilla molemmilta puolilta kyllästetty kangas on usein paras valinta. Silikonin liukkaus lisää kankaan kestävyyttä, sillä se vähentää kitkaa kankaan kuitujen välillä. Tällaisia kankaita ovat esimerkiksi silnylon ja silpoly, joista molemmat ovat erinomaisia vaihtoehtoja.

Lisäksi monissa teltoissa on ulkopuolella silikoni- ja sisäpuolella polyuretaanikylläste. Tähän on syynä se, että polyuretaaniin saadaan palonestoainetta, joka vaaditaan esim. Kaliforniassa myytäviltä teltoilta. Lisäksi polyuretaaniin tarttuu saumateippi, joten sisäsaumat voidaan teipata vedenpitäväksi. Teippaus on kustannustehokkain tapa saumojen vesitiiviistämiseksi, minkä takia monet isot valmistajat suosivat tätä kahden kyllästeen menetelmää.

Kankaan paksuuteen kannattaa myös kiinnittää huomiota. Seuraava taulukko antaa hyvää osviittaa siitä, kuinka ohutta telttakangas yleensä on. Metsämaastossa selviää ohuimmillakin kankailla, mutta avomaastoon hyvä valinta on 15-20 denierin telttakangas.

• 7–10 denieriä: ultrakevyet kupoliteltat
• 15–20 denieriä: hyvä kompromissi keveyden ja kestävyyden suhteen
• 25–30 denieriä: järeämmät tunneli- ja kupoliteltat
• 40–70 denieriä: raskaimmat talvi- ja vuoristoteltat

Ultrakevyiden telttojen kankaista puhuttaessa ei voi ohittaa dyneemakomposiittia (DCF). DCF on kallis mutta ultrakevyt ja vetoluja telttamateriaali. Siinä on vähän joustoa, minkä takia teltta on aamullakin kireä. DCF ei pakkaudu yhtä pieneen tilaan kuin silnylon tai silpoly. DCF on erinomainen valinta, mikäli on valmis investoimaan kevyeen telttaan enemmän rahaa. Ultra TNT on samankaltainen kangas, jossa on käytetty brändäämätöntä Dyneemaa.

Tällainen on hyvä kevyt teltta

Kaiken tämän jälkeen saatat ajatella: millainen kevyt teltta olisi sitten hyvä valinta suomalaiselle retkeilijälle?

Suosittelemme useimmille joko pyramiditarppia tai kahden vaellussauvan varaan pystytettävää telttaa. Tällainen majoite painaa alle kilon. Pyramiditarpin etuna on tuulenkestävyys ja keveys. Se on myös muunneltava, sillä hyttysverkon voi jättää kotiin hyttysajan ulkopuolella.

Kahden vaellussauvan varaan pystytettävä kevyt teltta on erittäin suosittu valinta. Se ei ole aivan yhtä tuulenkestävä kuin pyramiditarppi, mutta sen etuna on parempi tilavuus. Se on myös valmis paketti, jossa on mukana lattia ja hyttysverkko. Vaellussauvat ovat paljon vahvempia kuin telttakaaret, mikä antaa teltalle lisäkestävyyttä.

Kolmas vaihtoehto on kevyt kupoliteltta. Tämä on tilavin ja tutuin valinta useimmille vaeltajille.  Avotunturiin kovaan tuuleen lähdettäessä kevyellä kupoliteltalla lähdettäessä pitää olla varovaisempi, mutta suurimmalla osalla vaelluksista kevyt kupoliteltta on toimiva valinta.

Kevyt teltta kahdelle vai yhdelle hengelle?

Toinen monesti mietityttävä asia on, valitseeko kahden vai yhden hengen kevyen teltan. Suosittelemme kevyttä kahden hengen telttaa, joka menee vielä soolovaelluksillakin mainiosti.

Jos tiedät, että vaellat pitkälti yksin, säästää yhden hengen teltta painoa. Jos kuitenkin vaellat välillä porukassa ja välillä yksin, on kahden hengen teltta monipuolisempi.

Kannattaako edullinen kevyt teltta, vai pitäisikö satsata kerralla hieman enemmän?

Edullisellakin teltalla hintaluokassa 250-300 € pärjää hyvin, mutta tämän alle ei kannata mennä. Syynä on se, että tätä edullisemmat teltat ovat usein huonolaatuisemmasta kankaasta valmistettuja, jolloin hävitään teltan painossa ja pitkäkestoisuudessa. Tätä edullisempien telttojen kestävyydestä on myös tingitty.

Hyvä kompromissi on hyvän hinta-laatusuhteen vaellussauvojen varaan pystytettävä kevyt teltta, jonka kankaan laadusta ei ole tingitty. Esimerkiksi 3F UL Gear Lanshan 2 Pro on hyvä esimerkki tällaisesta. Sen monikäyttöisyydestä kertoo jo seuraavakin: Itselläni on tällä hetkellä seitsemän eri telttaa, ja Lanshan 2 Pro on niistä edullisin, mutta silti useimmin käytössä.