Vaellusvaatteiden valinta – pitkän matkan vaeltajan vinkit

Millaiset vaatteet kokenut vaeltaja valitsee? Seuraava opas on pitkän matkan vaeltaja Teemu Hartikaisen kirjoittama. Hartikaisella on takanaan yli 15000 kilometriä vaellusta kaikkina vuodenaikoina. Hän on vaeltanut mm. Norge på Langsin, PCT:n, UKK-reitin, Vita Bandetin ja Gröna Bandetin. Hartikainen on eittämättä yksi Suomen kokeneimpia vaeltajia, joten meillä Farlitella kuuntelemme hänen neuvonsa tarkasti. Hartikainen kirjoittaa blogia osoitteessa rinkkajapulkka.com.

Teksti ja kuvat: Teemu Hartikainen

Vaelluspukeutuminen meillä ja muualla

Kevytretkeilyn yleistyessä vaatetukseen neuvoja haetaan välillä Yhdysvaltojen pitkiltä poluilta. Olosuhteet ovat kuitenkin meillä pohjoismaissa vaeltavilla erilaiset, joten pienet shortsit ja aurinkohuppari ei aina ole sopiva valinta päälle vaellukselle, kun lähdetään erämaavaellukselle Suomessa tai muissa pohjoismaissa. Vaellusvaatteet pohjoismaisissa olosuhteissa onkin valittava hieman eri kriteerein, kuin aavikoille ja korkeisiin vuoristoihin. Järkevästi mietitty kokonaisuus käy kuitenkin moneen, ja veimme puolisoni Vilman kanssa pohjoismaisen pukeutumisen opit PCT:lle.

Suomalaisille tutuinta on pohjoismaiseen tapaan paksut, painavat ja hiostavat reisitaskuhousut sekä puuvillainen vaellustakki. Usein takki päätyy kuitenkin killumaan rinkan päälle, liian kuumana päällä pidettäväksi. Hellekauden kesken läkähdyttävät housutkin huvittaisi heivata pois päältä, jos vaan hyttysiltä kehtaisi.

Millaiset vaellusvaatteet sopivat parhaiten vaellukselle kotimaisiin ja skandinaavisiin olosuhteisiin? Syvennymme tässä artikkelissa pohtimaan seikkoja, joita vaellusvaatekaupoilla on syytä tietää! 

Vaatteiden vaatimukset vaellukselle

Vaatimuksia vaatteille on kahdenlaisia. On olosuhteiden sanelemia vaatimuksia, ja henkilökohtaisten mieltymysten ja omien tarpeiden vaatimuksia. 

Olosuhteet määrittävät vaatetusta eniten. Olosuhteita on kuitenkin sulan maan aikana hyvin paljon erilaisia, joten vaatteiden tulee sopia monenlaisiin sääolosuhteisiin läpi vaelluskauden. Ota aina ensin huomioon ne olosuhteet, joissa vietät eniten aikaa. Jos siis pääset yleensä vain juhannuksen aikaan vaellukselle, valitse vaatteet juhannuksena todennäköisimpään keliin. Ruskavaelluksista nauttiva saattaa valita vaatteensa hieman eri kriteerein.

Yleisenä ohjeena voidaan pitää, että ohuet vaatteet ja kerrokset ovat lähes aina käytännöllisempiä, kuin paksut vaatteet ja kerrastot. Ohuita kerroksia lisäten tai vähentäen voidaan säätää vaatetusta kelin mukaan, mikä paksuilla vaatekerroilla on hankalaa.

Paksuissa vaatteissa on myös yleensä se huono puoli, että ne ovat painavia, turhan lämpimiä sekä niiden kuivumisessa kestää liian kauan. Paksu materiaali imee itseensä enemmän kosteutta kuin ohut materiaali, minkä myötä myös rinkan päälle päätyvän takkimytyn paino moninkertaistuu. Toki painavammat vaatteet jo sellaisenaankin puettuna kuluttavat enemmän energiaa kuin kevyet vaatteet.

Jokaisella on myös eri mieltymykset vaatteiden värin, tyylin ja materiaalien osalta. Vaellusvaatteiden teknisiä ominaisuuksia ei kannata täysin sivuuttaa, mutta tietysti jonkin verran tyylillä voi olla vaikutusta siihen, kuinka vaelluksella vaatteissaan viihtyy.

Olosuhteet vaikuttavat valintaan

Lämpötilat, tuuli ja kosteus ovat vaellusvaatteiden kokonaisuutta suunniteltaessa tärkeimmät tekijät. Näiden mukaan määrittyy, käytetäänkö vaatteita eniten syksyllä vai kesällä. Lisäksi erittäin suuri tekijä Pohjolan kesässä ovat hyttyset ja kuinka niiltä voi vaatteilla suojautua. 

Syksyllä voi kaivata hieman kesää paksumpia vaatteita, ja sadevaatteita käytetään suuremman osaa ajasta kuin kesällä. Pitkät lahkeet ja hihat ovat selvä valinta. Syksyllä auringon jo harvemmin näyttäytyessä, tumma vaate kuivuu nopeammin. Myöhään syksyllä ei enää välttämättä ole hyttysiä riesana. Sateen- ja tuulenkeston vaikutus korostuu.

Kesällä taas sadevaatteet kevyessä sateessa eivät kovin usein päädy päälle. Kesällä vaatetuksen haluaa olevan myös mahdollisimman ilmava ja vaalea, jotta niihin ei läkähdy kuumassa auringossa ja helteessä.

Heinäkuun räkkäaikaan pitkät lahkeet ja housut ovat silti pakollinen ominaisuus, jotta voit suojautua hyttysiltä. Värin ja ilmavuuden vaikutus korostuu. Aurinkohupparit ja shortsit toimivatkin siksi vain joko ennen tai jälkeen pahimman hyttyskauden. Räkkäaikaan voi olla jopa mahdotonta hengittää imemättä suuhunsa hyttysiä. Hyttyshuppu on pahimpaan aikaan ainoa vaelluksen pelastava varuste. 

Vinkki: voit juoda pullosta suoraan verkon läpi riisumatta huppua (tarkista kuitenkin, ettei huppua ole kyllästetty myrkyllä)

Lisää itikka-aikaan hyttyshupun kaveriksi pitkät lahkeet housuihin, ja pitkät hihat takkiin tai paitaan. Näin vältyt kantamasta myrkkyputeleita luontoon, ja pystyt nauttimaan vaeltamisesta myös kesäisin. Kun valitset vaalean väriset, kevyet ja ohuet vaatteet, ei pitkissä lahkeissa ja hihoissa tule turhan kuumakaan. Pitkät lahkeet ja hihat voi nostaa hyttystilanteen salliessa ylös lisätuuletuksen kaipuussa. 

Toisaalta pitkät lahkeet ja hihat sekä leveä lieri hatussa myös säästävät tarvetta kantaa isoa määrää aurinkorasvaa mukana. PCT:n pohjoisella puolikkaalla hyttyset vaivasivat taukoamatta suurinta osaa vaeltajista lyhyissä shortseissa. Meitä pitkät lahkeet ja hihat suojasivat etelässä auringolta, pohjoisessa hyttysiltä. Hyttyshuppu päässä pystyi hengittämään hyvin, vaikka ilmassa oli savua maastopaloista ja hellettä yli 30 astetta. Palaneita metsäaukioita ylittäessä pitkät vaatteet olivat ehkä hiukan lämpimät, mutta toisaalta ne suojasivat raapiutumiselta risuja ja teräviä oksantynkiä vasten kaatuneita puita ylittäessä.

Vinkki: Yöttömän yön auringossa buffi silmillä auttaa nukkumaan. Buffia voi käyttää myös pyyhkeenä, joskin oikean retkipyyhkeen käyttö on mukavampaa.

Kuinka paljon vara- ja vaihtovaatteita tarvitsen?

Vaatetus vaellukselle on kannattava suunnitella siten, että kaikki vaatekappaleet ovat käytössä. Varalla ei ole syytä pitää viittä eri paitaa tai sukkia joka päivälle. Tällainen tapa on helposti opittu arjesta tai kesämökille ja kesäleirille pakkaamisesta. Vaelluksella vaatimus kukkasilta tuoksuvasta sukkaparista joka päivälle ei kuulosta realistiselta tai tarpeelliselta. Henkilökohtaiseen hygieniaan on paras tapa vaikuttaa pesemällä kriittiset paikat joka päivä. Vaihtosukat ja alushousut ovat yleensä ainoat tarvittavat vara- ja vaihtovaatteet. Pidemmätkin vaellukset onnistuvat helposti yhdellä vaihtoparilla, kun toisen pesee heti vaihdon jälkeen. 

Vaatteista vähentäminen voi tuntua pelottavalta, mutta useammalla vaelluksella käytyään huomaa, ettei kaikkea tarvitse. Yleisesti kerrottu vinkki karsia rinkasta vain ne vaatekappaleet joita et käyttänyt, voi salakavalasti johtaa harhaan. Saatoit vaelluksella käyttää jokaista viittä vaihtopaitaa, joten raahaat ne mukaan seuraavallakin kerralla. Totuttua toimistohygienian tasoa ei tarvitse tuoda vaellukselle mukana – yksikin vaatekerta riittää. Kokeile ensi kerralla jättää varakerrasto pois pakkauksesta, pärjäät viikon hyvin yhdellä kerrastolla. Normaalia kylmemmän kelin yllättäessä mukana on jo sellaisia vaatteita, joita ei välttämättä ole mieltänyt varavaatteiksi tai lämpökerrastoiksi. Sadetakki ja housut ovat tarpeen tullen kerrasto siinä missä muutkin, ja tuulen- ja vedenpitävyytensä vuoksi pitävät lämmönkin sisällä erinomaisesti. 

Liike on lääke myös kylmyyteen

Liikkumisen tahdilla on paljon merkitystä vaatetuksen kokonaisuuden kasaamiseen. Hitaammin kulkeva ja luontoa havainnoiva vaeltaja liikkuu matalammalla sykkeellä, ja tarvitsee syksyn viileissä enemmän vaatetta päällensä. Rivakammalla tahdilla patikoiva taas ei välttämättä tarvitse yhtä paitaa ja housuja enempää pukinetta kävellessään, vaikka lämpötila menisi lähelle nollaa. Toisaalta huonokuntoisempi vaeltaja vaeltaa korkeammalla sykkeellä kuin hyväkuntoinen. Porukalla vaeltaessa kaikki eivät siis välttämättä liiku samalla sykealueella, joten vaatetus on suunniteltava henkilökohtaisella tasolla. Pääpiirteittäin se kuitenkin voi olla samankaltainen, viluisempi voi yksinkertaisesti lisätä yhden lisäkerraston mukaan.

Liikkuessa tarvitset vähemmän vaatetta kuin leirissä istuskellessa. Juoksuvaellusta tai fastpackingia harrastava pystyy karsimaan painoa ja tilan tarvetta repustaan jättämällä ylimääräiset vaatteet pois. Korkealla sykkeellä koko päivän liikkuessa pärjätä voi pelkästään päällä olevilla vaatteilla ja ehkä sadetakilla. Leirissä pystyy kuitenkin kömpimään makuupussin sisään lämpimään. Vaikka olisi varautunut ainoastaan liikkumiseen riittävällä vaatetuksella, voi kelin salliessa tauollakin käyttää esimerkiksi retkipeittoa taukovaatteen sijasta. Koska kaikki eivät tietysti vaelluksella kiidä pikavauhtia, on valinnoissa huomioitava liikkumisen lisäksi pidemmät tauot, hitaampi kävelytahti ja leireilyn mukavuus. Tällöin vaatekappaleita kertyy mukaan monta, minkä vuoksi jokaisen yksittäisenkin vaatteen painoon kannattaa kiinnittää huomiota.

Moni valikoi raskaan vaellusvaatekerran mukaansa, sillä ne ovat yleisin pukeutumissysteemi, joita ulkoiluliikkeet myyvät. Kukaan ei myöskään halua olla kylmissään vaelluksella, joten on helppo ajatella paksumman kuoren tuovan enemmän varmuutta ja suojaa. Paksu puuvilla-polyesterinen vaellustakki tai anorakki keikkuu kuitenkin lopulta monella vaeltajalla rinkan päällä siitä syystä, että se on ylimitoitettu käyttötarkoitukseensa. Liikkuessa tulee yllättävän kuuma rinkka selässä. Vaikka painoa on mukana vain vähän, ja lämpötila vain viidestä kymmeneen astetta syyskuisena päivänä, hikoiluttaa paksu takki monesti liikaa. Aamulla liikkeelle lähtiessä saisi olla hieman viileä. Silloin tiedät vaatetuksen olevan kävelyyn suurin piirtein sopiva, sillä keho lämpenee hetken päästä liikkeelle lähdettyä.

Yleensä vaelluksella sulan maan aikaan pärjää yhdellä päällysvaatekerralla, yhdellä aluskerrastolla, sadevaatteilla ja taukotakilla. Lisäksi on hyvä olla vaihtosukat ja alushousut. Mukana voi olla myös pipoja ja hanskoja viileämpään keliin. Normaali sulan maan vaellusvaatetus näyttää kutakuinkin tältä:

• Pipo
• Lakki/hattu (päällä)
• Buffi tai kypärämyssy 
• Sormikkaat tai aurinkohanskat
• Saderukkaset

 

• Vaelluspaita tai tuulitakki (päällä)
• Aluspaita/kerrastopaita
• Sadetakki
• Taukotakki

 

• Vaellushousut (päällä)
• Alusvaatteet (päällä) 
• Vaihtoalusvaatteet
• Kerrastohousut
• Sadehousut tai sadehame

 

• Vaellussukat (päällä)
• Varasukat/unisukat
• Polkusäärystimet

Listaa voi mukauttaa olosuhteiden mukaan. Kesällä pipot ja hanskat, jopa taukotakki voivat jäädä pois, kun taas syksyllä on syytä olla lämpimämpää vaatetta mukana. Viileämmällä kelillä listaan voi lisätä esimerkiksi toisen kerrastopaidan.

Millaisia ovat kevyet vaellusvaatteet?

Nykyään perinteisen vaellustakin painoon (500-800g) voi mahduttaa niin tuulitakin, sadetakin, sadehousut tai –hameen sekä välikerrastopaidan.

Sama ilmiö toistuu kaikkien vaatekappaleiden osalta. Kevyempiä vaihtoehtoja on olemassa joka kategoriassa. Farlite on tehnyt valinnan helpommaksi, sillä kaikkien tuotteiden painot ovat selvästi esillä verkkokaupassa.  

Vaelluspaita tai tuulitakki

Kevyt ja hengittävä tuulitakki ajaa asiansa vaellustakin sijaan huomattavasti paremmin ja painaa murto-osan perinteisiin anorakkeihin verrattuna. Pakkauskoko on yleensä myös omenan kokoinen tai pienempi. Puuvillatakkien vahauksen sijaan kevyet sadevaatteet ovat myös toimivampi valinta sääsuojana.

Valitseeko pääasialliseksi vaelluspaidaksi tyylikkään kauluspaidan vai teknisemmän näköisen tuulitakin, on taas jokaisen oma valinta. Värimaailmassakin voi joustaa aivan vaaleimmista, etenkin jos retkeilee lähinnä syksyisin eikä ole tarve maksimaaliselle viileydelle. Mutta toisaalta, kukapa erämaassa tyylituomarina olisi?

Sadevaatteet

Sadevaatteet kannattaa valita tummiksi melkein aina, ja vaelluspaita sekä -housut monesti vaaleiksi riippuen pääasiallisesta vaellusvuodenajasta. Tumma sadetakki, -housut ja -hame kuivuvat sadekuuron jälkeen nopeammin kuin vaalean väriset. Vaaleat pääasialliset vaellusvaatteet taas ovat auringonpaisteessa viileämmät – sadekelillä yleensä lämpötila laskee ja aurinko on piilossa, joten värillä ei vaikuta viileyteen juurikaan.

Voit harkita myös räikeän kirkkaita sadevaatteita. Syksyn metsästyskausi on yleensä myös kosteampaa aikaa, joten maastosta erottuvat sadevaatteet ovat turvallisuuskysymys. Kirkkaat värit auttavat lisäksi etsintäpartioita paikantamaan eksyneen tai hädässä olevan vaeltajan.

Suurimman osan vaelluskaudesta sadehame on ehdottoman selkeä valinta ja kevyempi korvike sadehousuille. Useimpien kannattaa valita sadehame, koska se painaa housuja vähemmän ja on helpompi vetää päälle kuuron osuessa kohdalle. Hame myös tuulettuu aivan toisella tavalla kuin housut, ja lisäksi se on helppo riisua päältä sateen lakattua. Kesällä sadevaatteet ovat monesti vain varalla mukana, joten niiden ei kannata painaa liikaa. 

Syksyllä avotunturissa taas sadehousut voivat olla enemmän mielenrauhaa ja varmuutta tuova valinta, eikä viileässä kelissä niitä haittaa pitää päällä kauemminkin. Lisäämällä saderukkaset mukaan sadevarusteisiin, varmistaa että kädetkin pysyvät toimintakunnossa. Sadekelillä voi kesälläkin olla yllättävän viileää! 

Yläkehoa suojaa sadetakki tai sadeviitta omien mieltymyksien mukaan. Viitta ei toimi kovassa tuulessa yhtä hyvin, mutta kevyessä kelissä se tuulettuu takkia paremmin. Kevyt sadetakki taas on arjessakin monikäyttöisempi. Itse suosin sadetakin ja sadehameen yhdistelmää. Kesällä ei haittaa vaikka lenkkarit ja nilkat kastuu, kun taas syksyllä käytän jo useammin kumppareita. Tuulettuvuus ja keveys ovat ensi sijalla.

Vaellushousut

Käyttötapa ja tarkoitus määrittää, kuinka paksut housut jalkaan halutaan. Jos liikut enemmän polkujen ulkopuolella, voi hieman paksummat softshell-housut olla fiksuin valinta. Jos taas kuljet lähinnä poluilla, kaikista ohuimmatkin tuulihousut voivat riittää. Yleensä vertailupainona voi pitää noin 150-350 grammaa (miesten M). Tätä painavampia ei ole yleensä syytä hankkia, kevyempiä harkinnan mukaan.

Piukeat pöksyt voivat näyttää hyvältä, mutta pitkäaikaisesti hikoillessa puettuna hiertävät kankut yhteen väljää vaatetta helpommin. Myös välikerrosten pukeminen vaikeutuu tilan puutteessa. 

Väljissä housuissa ilma pääsee kiertämään paremmin, ja ne myös torjuvat hyttysiä tehokkaasti, vaikka kangas ei muuten olisikaan täysin hyttysenpitävää. Väljän leikkauksen valitsemalla sopivien vaatteiden löytäminen myös helpottuu. Liikaa löysää ei tosin kannata kasata esimerkiksi rinkan lantiovyn alle, ja paksut vyötkin hiertävät helposti. Ohuet housut ja vaikkapa naru vyön sijaan ovat hyvin toimivia vaihtoehtoja.

Vaellussukat

Sukkaosasto on yhtä vaihteleva maailma kuin vaellusjalkineet. Jotkut tykkäävät tuplasukasta, toiset eivät koe sitä lenkkareissaan tarvitsevan. Moni suosii myös varvassukkia, jotka estävät varpaiden hiertymiä. Varvassukka ei kuitenkaan ole nukkuessa se mukavin tai lämpimin vaihtoehto, joten usein mukana voi olla varasukkana ja yösukkana pari ohuita sukkia.

Viluisista varpaista kärsivä voi valita mukaansa erilliset unisukat ja käyttää hieman paksumpia vaellussukkia. Itse en enää pysty käyttämään muita kuin varvassukkia, sillä pitkillä poluilla ja välillä märillä lenkkareilla varpaat hiertyivät koko ajan toisiinsa. Vaihdettuani varvassukkiin ongelmat käytännössä katosi täysin. Ei ole ihme, että Injinjit ovat pitkänmatkanvaeltajien suosiossa. Lisäksi syksyn saapuessa yhä useammin mukaan tulevat myös topatut unitöppöset, koska varpaani palelevat öisin herkästi.

Jotta kengät ei täyttyisi havuista, käytän vaelluslenkkarien kaverina niin kutsuttuja trail gaitereita. Kevyt, ohut ja pehmeä kangas hengittää kesällä hyvin, mutta suojaa lenkkarin nilkalta siten ettei roskat, kivet ja havut pääse kengän sisään häiritsemään. Pikkukivet ja risut kengissä hajottavat lenkkarin ja sukan huomattavasti nopeammin, joten matalaa kenkää käyttävän kannattaa ehdottomasti harkita gaitereita.

Yövaatteet, aluskerrastot ja välikerrasto

Yövaatteiden, toisin sanoen aluskerraston tehtävä on olla varalla kylmän kelin yllättäessä, sekä pitää käyttäjän makuupussi öisin puhtaampana ja irti ihosta. Aluskerraston keveyteen kannattaa panostaa, koska se on vähemmän aikaa käytössä. Ohuet ja hengittävät tekokuitu-, villa- tai verkkokerrastot ovat parhaassa asemassa. Erityisesti Alpha-fleece on erinomaisen paino-lämpösuhteen vuoksi noussut suosioonsa. Alpha-fleecet ei hätkähdä kosteudestakaan, vaikka joutuisit käyttämään sitä välikerrastona hikoillessa.

Kaikista kuumimmilla keleillä Alpha voi kuitenkin nukkuessa olla lämpimän puoleinen. Toisaalta Alphasta voi valita ohuemman 60-grammaisen vaihtoehdon. Se onkin oma suosikkini kesällä, sillä liikun vähän korkeammalla sykkeellä kuin useimmat vaeltajat. Syksyllä ja viileässä kelissä paksumpi Alpha taas lämmittää paremmin. Alpha 90 on mielestäni monikäyttöisin ja suurimmalle osalle sopiva paksuus, ja 120 soveltuu kaikista viluisimmalle käyttäjälle kylmimpiin keleihin. Alpha on parhaimmillaan välikerrastona, mutta toimii myös sellaisenaan nukkuessa. Alpha on käytännössä korvannut kaikki villapaitani niin kesällä kuin talvella vaeltaessa.

Erillisiä yövaatteita ei yleensä tarvita vaellukselle mukaan. Ne vaatteet, jotka yöllä ovat makuupussissa päällä, eivät erikoistilanteita lukuun ottamatta kesällä löydä tietään päälle kävelyssä likaantumaan. Syksyllä tai viileämmällä kelillä ne voivat olla aluskerrastona päällä useammin, jolloin tärkeää on kerraston hengittävyys ja kosteudensieto. Moni verkkokerrasto ei myöskään jää haisemaan, kuten entiset, ohuet ja ihoon liimautuvat tekokuitukerrastot. Syksyllä voi olla jo monesti syytä ottaa mukaan myös toinen kerrasto, ainakin paita tai huppari. Kylmässä kelissä kerrastoa ei muutenkaan tee mieli vaihtaa yön ajaksi, joten samalla kerrastolla pärjää kyllä koko reissun.

Taukovaatteet

Taukotakki on yksi tärkeimmistä vaeltajan vaatekappaleista. Oli sitten kesä, syksy tai talvi, tauolle pysähtyessä alkaa kylmä hiipimään iholle kun syke laskee. Lounastauolle tai leirissä viihtymisen avuksi taukotakki on korvaamaton apu. Kevyt taukotakki ei paina montaa sataa grammaa, mutta lämmittää merkittävästi. Kuitutäytteinen taukotakki on parhaimmillaan kosteassa kelissä, ja untuvainen kuivemmassa, pois lukien hydrofobiset untuvat. Kesällä pärjää ohuemmalla, syksyllä haluaa lisää lämpöä. Kesällä myös Alpha-huppari ja tuuli- tai sadetakki sen päälle toimivat yhdessä taukotakin korvikkeena. 

Jos haluaa pärjätä vain yhdellä taukotakilla kaikki vaellukset, kannattaa valita syksylläkin riittävä takki, kuten Montane Alpine 850 Lite. Tämänkaltainen takki menee tauoilla keväthangilta alkutalveen, ja on yksi laajimman käyttöalueen varusteista. Taukotakkia hankkiessa koko kannattaa valita suhteellisen väljäksi, jotta alle mahtuu muutkin mukana kuljetetut kerrastot. Valitsen itse yleensä yhden koon isomman, jolloin alle menee hyvin kaksi kerrastoa eikä untuvat jää painuksiin takin ollessa liian tiukka.

Poikkeuksellisen kylmän kelin sattuessa kohdalle voi taukotakkia myös väliaikaisesti pitää päällä kävellessäkin. Esimerkiksi pakkasaamuna voi ensimmäiset 15 minuuttia pitää taukotakkia päällä kunnes keho lämpeää sykkeen noustessa. Taukotakki on myös korvaamaton lisä, jos yölle sattuu kylmempää keliä kun on odotettu – esimerkiksi jos Lapissa heinäkuussa kesävarustein varautuneena meneekin yö hallan puolelle. Taukotakin voi pukea yöksi päälle makuupussiin tai retkipeittoon käärityessä. Erityisesti retkipeittoa käyttävän kannattaa tämän vuoksi valita hupullinen taukotakki.

Päähineet ja asusteet

Hattu on yksi tärkeimmistä vaatekappaleista vaelluksella. Se suojaa auringolta, ja muilta elementeiltä. Valitsemalla leveälierisen hatun ei välttämättä tarvitse sotkea naamaan aurinkorasvaa, ja hyttyshuppu suojaa hyvin joka puolelta lierihatun päällä. Lippikselläkin on omat hyötynsä, vaikkei se niskasta suojaakaan yhtä hyvin kuin lierihattu. Huput on helpompi pukea lippiksen kanssa päälle. Pitkä lippa hatussa auttaa näkemään eteensä kaatosateessa, minkä vuoksi suosin lippalakkia vaelluspäähineenä. 

Käsissäni on yleensä kesäisin auringolta suojaavat ohuet kynsikkäät. Näin vältyn taas aurinkorasvaamiselta, mutta pystyn käyttämään puhelimen näyttöä ja näpräämään rajoitteetta. Aurinkohanskat ovat myös kesäkelissä mukava lisä saderukkasten alle, kun sormikkaat olisi vielä liian kuumat. Jos luvassa on viileitä kelejä, matkassa kulkee myös ohuet fleecesormikkaat lisälämpönä. Kannattaa valita kosketusnäyttöyhteensopiva malli. Fleecesormikkaat sopivat mielestäni paremmin vaeltamiseen kuin villaiset, sillä erityisesti vaellussauvoja käytettäessä hanskat ottavat vastaan paljon kulumaa. Kylmänä aamuna mikään ei ole parempi tunne kuin vetää sormikkaat käteen, ja tuulisella kelillä ehkä myös saderukkaset niiden päälle. 

Kaulassa tai repussani kulkee myös usein buffi tai kypärähuppu. Ne ovat monikäyttöisiä huiveja, joilla saa esimerkiksi yöksi tai tuuliselle kelille lisää lämpöä kaulalle tai pään ympärille helposti. Buffi on monikäyttöinen, kevyt vaatekappale ja sitä voi myös käyttää vaikka likaisen veden esisuodattamiseen. Hellekelillä kastelen lippalakin ja buffin aina kun mahdollista, mikä viilentää mukavasti hetken.